Hain Bamlalle ensimmäisen kerran keväällä 2024, mutta jäin hakuprosessissa toiselle sijalle. Harmitti, sillä tehtävä tuntui omalta, ja olisin päässyt hyödyntämään siinä vahvuuksiani tiedon keräämisessä, analysoinnissa ja hallinnassa. Tilanne oli kuitenkin tuttu. Opintojeni aikana olen hakenut satoja kesätyöpaikkoja ja harjoitteluita, kirjoittanut lukemattomia hakukirjeitä ja täyttänyt tietoja hakuportaaliin, jotka löytyvät jo vaaditusta CV-tiedostosta. Muutamia kertoja kieltävästä vastauksesta soittava haastattelija on kuitenkin kysynyt, saako tietojani säilyttää tulevia rekryjä varten. Aina olen vastannut myöntävästi, kuitenkin jo hyväksyen, ettei soittoa perään enää tule.
Viime syksynä sain kuitenkin olla ensimmäistä kertaa väärässä. Minuun otettiin yhteyttä, ja sain pyynnön tulla auttamaan asiakkaan sijoittajatapahtumaan. Tästä lopulta poiki puolen vuoden mittainen harjoittelu Bamlalla, joka muistutti, kuinka yhä harvempi työpaikka löytyy nykyään perinteisin reitin, vaan syntyy sattumien, verkostojen ja kokeilujen kautta.
Harjoittelun alkaminen ei juurikaan itsessään jännittänyt minua. Oikeastaan ainoa epävarmuuteni liittyi siihen, miten saisin yhdistettyä koulun ja työn järkeväksi kokonaisuudeksi. Bamlalla sain kuitenkin nopeasti huomata, että yksittäisellä työntekijällä on paljon vapauksia työnteon suhteen. Tiimin sisällä vallitsee vahva luottamus, jonka mukana tämä vapaus tulee, mutta myös vastuu. Sama koski myös minua. Oman työnteon suunnittelun lisäksi sain kommentoida, ideoida, kantaa vastuuta ja yleisesti vaikuttaa kuten kaikki muutkin. Pääsin jo heti kättelyssä mukaan täysivaltaiseksi osaksi työyhteisöä, joka ei ole itsestäänselvyys, etenkään harjoittelujen kohdalla.
Kaikista mieleensäpainuvinta on ollut päästä kehittämään Bamlan suhteita opiskelijajärjestöihin. Sain projektista vetovastuun, vaikka harjoitteluani ei ollut kulunut edes muutamaa viikkoa. Tekeminen on kuitenkin paras tapa oppia, ja ainejärjestöyhteistyön koordinointi toimi täydellisenä ja turvallisena tapana päästä viestinnän työtehtävissä alkuun. Odotan innolla tämän projektin “huipentumaa”, kahden ainejärjestöryhmän vierailua toimistollemme, jolla pääsemme kertomaan työstämme ja minä harjoittelustani lisää.
Tämän lisäksi olen tietenkin päässyt osallistumaan useisiin asiakasprojekteihin ja saanut hyödyntää niissä vahvuuksiani. Olen päässyt tekemään monipuolista sisällöntuotantoa, media-analyysia asiakkaidemme kilpailijoista, kirjoittamaan lehdistötiedotteita, järjestämään tapahtumia ja lähettämään testisormuksia kansainvälisille toimittajille.
Työ on todellakin paljastunut monipuoliseksi, eikä yksikään päivä ole samanlainen. Vaikka välillä tempo on ollut ripeä ja tekemistä paljon, mukava työympäristö ja tekemisen mielenkiintoisuus ovat auttaneet jaksamaan. Tietenkin myös osaamisen kehittyminen ja itsevarmuuden kasvaminen ovat tuoneet työntekoon rutiinia ja varmuutta, joka vain kasvaa ajan kuluessa.
Loppuun voin todeta harjoittelun olleen juuri sellainen kuin sen toivoisin olevan: se antoi minulle taidot ja varmuuden aloittaa urani ja avasi oven ensimmäiseen vakituiseen työpaikkaani viestinnän parissa. Saan nimittäin jatkaa Bamlan tiimissä viestintäkoordinaattorina. Oppiminen on siis vasta alkamassa, ja odotan innolla kaikkea, mitä uusi työnkuva tuo mukanaan.
Kolme vinkkiä viestinnän harjoittelupaikkaa etsivälle:
- Älä luovuta: Harjoittelupaikkoja, kuten muitakaan töitä, on yhä hankalampi löytää perinteisin keinoin. Osallistu siis excuille, liity alan ompeluseuroihin ja hae rohkeasti myös muita rooleja harjoitteluiden lisäksi. Kuten omalla kohdallani, myös yksittäisestä hommasta voi muotoutua pidempi työsuhde.
- Pidä mielesi avoinna: Kiinnostavia tehtäviä voi löytyä yllättävistäkin paikoista tai sellaisilta aloilta, joita et ennen ole tullut ajatelleeksi. Viestinnän tai muun yhteiskunnallisen alan opiskelu valmistaa monenlaisiin tehtäviin monenlaisissa organisaatioissa. Sama toimii myös toisin päin. Viestintäalalla työskentelee erilaisia ihmisiä lukemattomista eri taustoista. Yksikään urapolku ei ole täysin saman näköinen.
- Tunnista vahvuutesi: Harjoitteluun ei tulla ammattilaisina, eikä sitä voi olettaakaan. Harjoittelupaikan saamista ja työssä alkuun pääsemistä kuitenkin avittaa omien kykyjen tarkastelu ja vahvuuksien tunnistaminen. Viestinnän tehtäviin relevanttia osaamista voi kertyä myös monella muulla tapaa, kuin työn kautta. Omat kiinnostuksen kohteet, harrastukset ja esimerkiksi vapaaehtoistoiminta voivat antaa hyvää etumatkaa alalla vauhtiin pääsemisessä.